Laajasti puhututtanut ja tiukkaa vastakkainasettelua EU:ssa synnyttänyt asetus on metsäteollisuudelle työvoitto, mutta tuo mukanaan silti monia merkittäviä muutoksia toimialalle ja kuitupohjaisille pakkauksille.

‍

Maanantaina 16.12. EU:n jäsenmaat hyväksyivät lopullisesti huhtikuun trilogineuvotteluissa saavutetun sovun pohjalta tarkistetut versiot pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta (PPWR). EU:n parlamentti hyväksyi kieli- ja lainopillisesti tarkistetut versiot jo aiemmin marraskuun lopulla täysistunnossaan Strasbourgissa.

‍

Alkuperäisen tavoitteensa mukaan asetus tähtää pakkausjätteen vähentämiseen 5 %:lla vuoteen 2030, 10 %:lla vuoteen 2035 ja 15 %:lla vuoteen 2040 mennessä (vertailuvuosi 2018). Tähän asetus pyrkii muun muassa lisäämällä pakkausten kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöä sekä esimerkiksi vähentämällä muovipakkauksia. Asetuksen kenties merkittävin tavoite liittyy kuitenkin pakkausten kierrätettävyys- ja kierrätysvaatimuksiin: kaikkien markkinoille saatettujen pakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä sekä todennetusti mittakaavassa kierrätettyjä vuoteen 2035 mennessä.

‍

Vaikka pakkaus- ja pakkausjäteasetus asettaa myös metsäteollisuuden tuotteineen merkittävien muutosten äärelle, voidaan monien vaiheiden kautta saavutettua lopputulosta pitää toimialalle ja kuitupohjaisille pakkauksille kohtalaisen hyvänä. Tärkein saavutus on, että asetus asettaa kierrätyksen ja uudelleenkäytön tasapuolisempaan asemaan suhteessa toisiinsa.

‍

‍

Muovin käyttö saa uudet raamit

‍

Yksi asetuksen keskeisimmistä keinoista on rajata muovin käyttöä. Siksi kierrätysmuovin osuus muovipakkauksissa kasvaa. Vuonna 2030 muovipakkauksen tulisi sisältää 35 % kierrätysmuovia ja vuonna 2040 65 %. Kontaktimateriaalipakkaukset saivat omat pitoisuusvaatimuksensa. Esimerkiksi muiden kuin PET-muovisten kontaktimateriaalipakkausten tulee sisältää kierrätysmuovia 10 % vuoteen 2030 mennessä ja 25 % vuoteen 2040 mennessä. Huomionarvoista on, että kierrätetyn muovin käyttövaade koskee myös pakkausten muovisia osia, jos nämä muodostavat yli 5 % pakkauksen kokonaispainosta. Näin ollen vaatimus voi vaikuttaa myös kuitupakkauksiin.

‍

Metsäteollisuuden onnistuneen edunvalvonnan tuloksena komissio tulee tarkastelemaan biopohjaisen muovin käyttöä kierrätetyn muovin rinnalla. Tämän ansiosta kierrätetyn muovin käyttövaadetta saatetaan myöhemmin mahdollisesti tulla täydentämään tai se saatetaan jopa korvata biopohjaisella muovilla.

‍

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus tulee kieltämään tiettyjä kertakäyttöisiä muovipakkauksia vuodesta 2030 lähtien. Kieltolistalla ovat esimerkiksi vihannesten ja hedelmien alle 1,5 kg:n muovipakkaukset sekä muoviset ryhmäpakkaukset kaupoissa. Nämä kiellot voivat lisätä kysyntää kuitupohjaisille ratkaisuille, mutta toisaalta asetus kieltää myös kertakäyttöiset muovipakkaukset ravintoloissa. Se, mitkä pakkaukset tarkalleen ottaen ovat kieltojen piirissä selviää lähivuosina, kun komissio laatii asiasta tarkentavan ohjeistuksen.

‍

‍

Uudelleenkäyttöaste vaihtelee pakkaustyypin mukaan

‍

Monet pakkausryhmät ja -materiaalit saavat asetuksen myötä omat uudelleenkäyttötavoitteensa. Esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä 10 % juomista on myytävä uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Suuntaa antavana tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä luku nousisi 40 %:iin. Tavoitteet eivät koske helposti pilaantuvien tuotteiden pakkauksia kuten maitotuotteita tai viinejä ja väkeviä alkoholijuomia. Myös ryhmäpakkaukset, kartonkilaatikoita lukuun ottamatta, siirtyvät vähitellen uudelleenkäytettäviksi.

‍

Kuljetuspakkausten on puolestaan saavutettava vuoteen 2030 mennessä 40 % uudelleenkäyttöaste ja tavoiteltava vuoteen 2040 mennessä 75 %:ia. Yrityksen ja jäsenmaiden sisäisessä liikenteessä kaikkien kuljetuspakkausten on kuitenkin oltava uudelleenkäytettäviä. Tavoitteet eivät koske vaarallisten aineiden, suurten koneiden, laitteiden tai tilaajan mittojen mukaan pakattujen hyödykkeiden kuljetuspakkauksia. Tärkeänä poikkeuksena nämäkään vaatimukset eivät koske kartonkilaatikoita.

‍

Horeca-sektorilla uudelleenkäyttö saa oman merkityksensä. Take away -tuotteita tarjoavien yritysten on asetuksen voimaantulosta kahden vuoden sisään tarjottava kuluttajalle mahdollisuus käyttää omia astioitaan. Tästä vuoden kuluttua yrityksen on tarjottava mahdollisuus ostaa tuotteet uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Tämäkin pyrkimys sisältää suuntaa antavan 10 %:n tavoitteen vuodelle 2030.

‍

‍

Asetuksen implementointi alkaa kesällä 2026

‍

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus korvaa voimaan tullessaan nykyisen pakkausjätedirektiivin. Monien yksityiskohtaisten vaatimusten lisäksi se sisältää erilaisia poikkeusmahdollisuuksia. Jäsenmaiden on esimerkiksi mahdollista vapautua joistain uudelleenkäyttötavoitteista täyttämällä tietyt määritellyt ehdot. Uudelleenkäytön tapauksessa ehdot ovat kuitenkin esimerkiksi Suomen kohdalla hyvin vaikeita saavuttaa. Tämä johtuu esimerkiksi muovipakkausten alhaisesta kierrätysasteesta ja pakkausten kokonaisjätemäärän tasaisesta kasvusta.

‍

Kaiken kaikkiaan asetus lisää merkittävästi jäsenmaiden ja siten yritysten raportointivelvollisuutta EU:lle ja kuluttajille. Yritysten on esimerkiksi lisättävä pakkauksiinsa QR-koodi kertomaan pakkauksen uudelleenkäytettävyydestä. Asetuksen on myös tarkoitus harmonisoida pakkausten ja jäteastioiden kierrätyksestä kertovia symboleita eli piktogrammeja koko unionin tasolla.

‍

Seuraavaksi asetus julkaistaan Euroopan Unionin virallisessa lehdessä, josta 20 päivän kuluttua asetus astuu voimaan. Varsinainen soveltaminen alkaa 18 kuukauden kuluttua eli kesällä 2026. Asetuksen alempiasteinen lainsäädäntö on jo valmisteilla. Metsäteollisuus ry osallistuu sen valmisteluun yhdessä eurooppalaisen kattojärjestönsä Cepin kanssa.