Komission alainen kestävän rahoituksen platformi julkaisi tänään raporttinsa, joka sisältää tekniset kriteerit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi metsätaloudessa. Esitys kriteeristöksi ei ota riittävästi huomioon metsien erilaisuutta eikä kansallisia erityispiirteitä. Lisäksi se uhkaa laskea merkittävästi metsätalouden kannattavuutta ja pitkän ajan hiilinieluja.
‍

BusinessEurope ja eurooppalaisia yksityismetsänomistajia edustava CEPF jättivät esityksestä eriävän mielipiteen, joka sisältää vaihtoehtoisen ja käytännön metsätalouteen soveltuvan lähestymistavan. Työryhmän esitys siirtyy seuraavaksi komission käsittelyyn. Komissio päättää lopullisen delegoidun asetuksen valmistelusta.
‍

Kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä eli taksonomia luokittelee taloudellista toimintaa kuuden eri ympäristökriteerin mukaisesti. Yksi lainsäädännön kuudesta kestävyyden osa-alueesta on luonnon monimuotoisuus.
‍

Komission alainen tekninen työryhmä on valmistellut esitystä metsätalouden luonnon monimuotoisuuskriteeristöksi jo lähes kahden vuoden ajan. Viime syksynä konsultaatiossa ollut luonnos sai metsäsektorilta ja myös tutkijoilta runsaasti kritiikkiä, minkä seurauksena komissio pyysi viittä arvostettua kansainvälistä tutkijaa avuksi työhön.
‍

Komissio on asettanut esiin nostettaville kriteereille kolme ehtoa: tiedepohjaisuus, käyttökelpoisuus sektoreille ja poliittinen hyväksyntä.
‍

- Työryhmän valmistelemat metsien monimuotoisuuskriteerit eivät valitettavasti täytä näitä ehtoja. Esityksen taustalla on kyllä käytetty tiedettä, mutta poimien osatotuuksia ja välttäen laajempaa tieteellistä näkökulmaa. Näyttääkin, että komission avuksi kutsumien kansainvälisten huippututkijoiden viestiä ei otettu huomioon prosessin eri vaiheissa, mikä jättää koko valmistelutyöstä erittäin oudon kuvan, katsoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.
‍

Työryhmän lopullinen esitys ei juuri parantunut viime vuonna konsultaatiossa olleesta ja paljon kritiikkiä saaneesta luonnoksesta, vaikka jonkin verran kansallista liikkumavaraa on lisätty.
‍

Esimerkkeinä kohtuuttomista kriteereistä ovat muun muassa vaatimus jättää 20 prosenttia metsänomistajan metsistä talouskäytön ulkopuolelle ja 30 + 30 metrin hakkaamaton suojavyöhyke vesistöjen ympärille. Säästöpuita tulisi jättää hehtaarille 30 kpl, tai 10 % pystypuuston tilavuudesta, kumpi onkaan korkeampi. Avohakkuun koko rajoitettaisiin havumetsissä kolmeen ja lehtimetsissä yhteen hehtaariin. Lisäksi hakkuiden väliin tulisi jättää 100 metrin käsittelemätön alue, jota ei saisi käsitellä 40 vuoteen. Lahopuuta tulisi toiminnan ohessa tuottaa lehti- ja sekametsiin 30 ja havumetsiin 20 kuutiometriä hehtaaria kohti. Hakkuualueen maaperästä 90 % pitäisi jättää koskematta.
‍

- Komission tulisi nyt muistaa laaja tiedepohja, hyväksyttävyys ja sovellettavuus toimialalla sekä poliittinen tuki. Työryhmän linjaa jatkamalla komissio ei saavuta taksonomiaa kohtaan asettamiaan tavoitteita. Tämä esitys aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia tappioita taksonomiassa mukana oleville metsänomistajille. Samalla hiipuisivat pitkän ajan hiilinielut, mikä olisi ristiriidassa ilmastokriteeristön kanssa, Niemi alleviivaa.
‍

Jos komissio päättää laatia varsinaisen delegoidun säädöksen, tulee se hyväksyttää sekä jäsenvaltiossa että Euroopan parlamentissa. Suomen kanta asiaan on laadittava ajoissa, ja siitä on viestittävä muille jäsenvaltioille selkeästi.
‍

- Toki on mahdollista, ettei komissio lähde enää tällä kaudella esitystä jatkovalmistelemaan. Niin edunvalvojien, valtion virkamiesten kuin poliittisten päättäjien EU:ssa ja koti-Suomessa pitää olla hereillä tämän suhteen, Niemi painottaa.