EU-jäsenmaat pääsivät alustavaan sopuun yhdessä parlamentin ja komission kanssa päästökauppajärjestelmään tehtävistä muutoksista. Neuvotteluissa päätettiin odotetusti kiristää päästökauppasektorin tavoitteita ja laajentaa sen soveltamisalaa mm. meriliikenteeseen. Lisäksi perustetaan uusi päästökauppa tieliikenteelle ja rakennusten erillislämmitykselle. Biomassaa koskeva linjaus vääristää metsäteollisuuden yritysten keskinäistä kilpailua ja on erityisen haitallinen päästövähennyksiin etukenossa investoineille metsäteollisuuden laitoksille.

‍

Alun perin komissio ehdotti energialähteinään yli 95 % biomassaa käyttävien laitosten sulkemista ulos päästökaupasta. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että edelläkävijälaitokset poistuvat maksuttomien päästöoikeuksien piiristä. Maksuttomien päästöoikeuksien on tarkoitus vähentää hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä löysemmän ilmastosääntelyn maihin. Parlamentti pyrki korjaaman tämän epäkohdan, mutta valitettavasti näin ei käynyt.

‍

- Useat keskusteluun osallistuneet tahot näkivät tämän selvän epäkohdan, joka kohdistuu pitkälti pohjoismaiseen teollisuuteen. Suomalainen ja ruotsalainen metsäteollisuus on etujoukoissa irtautumassa fossiilitaloudesta ja siirtynyt jo voimalla uusiutuviin energianlähteisiin. Tätä kehitystä nyt jarrutetaan. EU:n lainsäädäntökoneiston krooninen biomassa-allergia levisi nyt myös päästökauppaan, toteaa Metsäteollisuus ry:n päästökauppa-asiantuntija Heikki Vierimaa.

‍

Myös meriliikenteen liittäminen nykyiseen päästökauppajärjestelmään sekä uusi tieliikenteen päästökauppa kasvattavat metsäteollisuuden kustannuksia. Suomen metsäteollisuuden tuotteista yli 90 % menee vientiin, mikä tapahtuu meriteitse. Raaka-ainetta tehtaille kuljetetaan puolestaan tieliikenteessä. Päästökauppa aiheuttaa molempiin kuljetusmuotoihin lisäkustannuksia. Päästökauppadirektiivin lopulliset neuvottelutulokset eivät ole vielä julkisia, joten lopullinen arvio metsäteollisuudelle koituvista kustannuksista on vielä osin epäselvä.

‍

Lisäregulaatiota metsäteollisuudelle on tulossa myös muista Fit for 55 -ilmastopaketin osista. Vaarana on, että energiatehokkuusdirektiivi rajoittaa päästöttömän energian käyttöä, joka on tärkeä osa sähköistymistä sekä kehitysvaiheessa olevia hiilidioksidin talteenottoa ja vetytaloutta. Uusiutuvan energian edistämistä koskeva direktiivi puolestaan uhkaa rajoittaa puunjalostusta, ja energiaverodirektiivi saattaa myös osaltaan lisätä valmistavan teollisuuden kustannuksia.

‍

- Suomen on syytä pitää lopuissa Fit for 55 -paketin neuvotteluissa puunjalostuksen puolta sekä välttää lisäkustannuksia EU-lainsäädännön toimeenpanossa sekä kansallisissa päätöksissä. On muistettava, että metsäteollisuuden ilmastotiekartan mukaan alan tehtaat voivat irtautua fossiilisista päästöistä lähes kokonaan vuoteen 2035 mennessä ja että alan tuotteet tuottavat jo nykyisin noin 16 miljoonan hiilidioksiditonnin ilmastohyödyn, kun ne korvaavat enemmän päästöjä aiheuttavia tuotteita. Lisäksi alalla on suuri merkitys kansantaloudelle, työllisyydelle sekä huoltovarmuudelle Suomessa, sanoo Vierimaa.