Euroopan komissio antoi ehdotuksensa taksonomiakriteereistä, jotka täyttävää ydinvoimaa pidetään kestävänä.

‍

Euroopan komissio ehdottaa ydinvoimalle niin sanottuja taksonomiakriteereitä. EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jota käytetään rahoitusmarkkinoilla ja jonka perusteella isojen yritysten tulee raportoida toiminnastaan.  

‍

Taksonomia on keskeinen työkalu, jolla EU haluaa muuttaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa vihreämmäksi ja vauhdittaa kestäviä investointeja. Kestävä investointi voi saada rahoitusta edullisemmin ehdoin.

‍

Komission osin puutteellinen esitys tukee yhteiskunnan sähköistämistä ja ilmastotavoitteisiin pääsemistä. Ydinvoima on fossiiliton energiantuotantomuoto, joka pystyy takaamaan sähkönsaannin varmuuden yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin.  

‍

Suomen hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan aktiivisesti ydinvoiman kestävyysluokitukseen ja kriteereiden sisältöön.

‍

Joulukuussa Suomi asettui perustellusti vastustamaan muun muassa Ruotsin ja Ranskan kanssa komission ensimmäisiä, huonosti valmisteltuja kriteereitä. Taksonomian valmistelu jatkuu ja tämän kevään aikana komission on määrä esittää muun muassa metsiä koskevia biodiversiteettikriteereitä. Niitä koskeva ensimmäinen komission asiantuntijaryhmän ehdotus on hyvin yksityiskohtainen ja tiukka, eikä ota huomioon luonnonolosuhteita eri jäsenmaissa. Näin ollen se on toteuttamiskelvoton.  

Onkin tärkeää, että Suomi jatkaa vaikuttamista taksonomian valmisteluun, joka on toistaiseksi ollut hätäistä, epätasaista ja läpinäkymätöntä. Samalla tulee varmistaa, että kestävää puunkäyttöä ja bioenergiaa kohdellaan reilusti kauttaaltaan käynnissä olevissa EU-hankkeissa. Tällä hetkellä on valmistelussa tärkeitä kokonaisuuksia, kuten uusiutuvan energian direktiivi, energiaverodirektiivi, päästökauppadirektiivi ja LULUCF- sekä metsäkatoasetukset. Uusiutuvan puun käyttö on materiaali- ja energiaomavaraisuuden kannalta tärkeää ja bioenergia voi osaltaan korvata fossiilisia polttoaineita.  

‍

Komission ehdotus on niin sanottu delegoitu säädös, jonka julkaisemisen jälkeen neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on neljä kuukautta aikaa tarkastella säädöstä ja joko hyväksyä tai hylätä se. Sisältöön ei enää voi esittää muutosehdotuksia.