Suomalaiset voivat tarjota ratkaisuja, kun Euroopan unioni pyrkii ohjaamaan yksityistä rahaa kestäviin sijoituskohteisiin. Pariisin ilmastosopimus viitoittaa tietä. Sen pohjalta EU arvioi, että vuosittain tarvitaan 180 miljardin euron lisäinvestoinnit, jotta pelkästään ilmastotavoitteet saavutetaan.

Luku koskee ainoastaan EU:ta, joten sitä voi pitää merkittävänä. Haasteen mittaluokka ja EU:n kunnianhimo kulkevat käsi kädessä. Siksi EU haluaa eri toimilla myös rahoitusmarkkinat mukaan kestävyystalkoisiin.

Lähtökohtaisesti rahoitusalaan kohdistuva uusi sääntely pyrkii muun muassa lisäämään tietoa sijoituskohteiden, kuten vaikkapa metsäteollisuuden, ympäristövaikutuksista. Samalla varainhoitajia ja monia muita rahoitusalan yrityksiä velvoitetaan kertomaan, miten ne ottavat kestävyysriskit huomioon toiminnassaan. Näin varainhoitajan asiakas pystyisi helpommin vertailemaan eri sijoituskohteita myös ympäristötekijöiden perusteella.



EU edistää kestävää rahoitusta esimerkiksi tällä tavalla, mutta mikä lopulta lasketaan kestäväksi taloudelliseksi toiminnaksi. Kysymys on monella tapaa hankkeen ytimessä. EU onkin luomassa uutta kestävyysluokitusjärjestelmää, johon liittyvä lainsäädäntötyö on kesken mutta EU-komission tekninen työryhmä on jo valmistellut tarkempia kriteerejä.

Luokitusjärjestelmä rakentuu ympäristötavoitteiden varaan, joita ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kestävä vedenkäyttö, kiertotalouden edistäminen, päästöjen vähentäminen ja ekosysteemien suojelu. Juuri näihin tärkeisiin tavoitteisiin pääsemiseen monet suomalaiset yritykset tarjoavat ratkaisuja.

Hyvien tavoitteiden ohella tulisi varmistaa, että yksityiskohtaisemmat kriteerit perustuvat olemassa olevaan EU-lainsäädäntöön tai strategioihin. Näin EU:n politiikka säilyisi johdonmukaisena esimerkiksi kiertotalouden edistämisessä.

Vaikka kyseessä on rahoitusalan sääntelyhanke, kestävä rahoitus vaikuttaa laajasti eri alojen yrityksiin, jotka hankkivat rahoitusta markkinoilta. Siksi valmistelun tulee olla avointa sekä ottaa huomioon eri toimialojen erityispiirteet. Tasapainoinen ja toimiva järjestelmä otetaan markkinoilla paremmin vastaan, mikä tukisi sen laajaa hyödyntämistä ja sitä kautta tavoitteiden saavuttamista. Suomi on EU:n puheenjohtajana asian käsittelyssä avainasemassa.