Suuret investoinnit tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Ennustettavissa oleva, kilpailukykyinen verotus tarjoaisi seuraavalle hallitukselle mahdollisuuden houkutella investointeja, joiden varaan hyvinvointimme voi rakentua myös jatkossa.
Investoinneissa realisoituvat suomalaisen yhteiskunnan osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen keskittämät voimavarat. Usein ne synnyttävät mahdollisuuksia uudenlaisten, erikokoisten yritysten ekosysteemien rakentumiseen. Tästä on osoitus esimerkiksi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas.
Jotta yritystoiminta Suomessa säilyisi houkuttelevana, yritysverotuksen tulee niin ikään olla kilpailukykyistä. Eli varmistaa, että työtä ja verotuloja tuovat investoinnit suuntautuvat juuri Suomeen. Siksi verotuksessa on tarkasteltava kokonaisuutta, johon perustuu myös investointia suunnittelevan yrityksen arvio.
Investoijan näkökulmasta verotuksen pitää näin olla kilpailukykyinen kautta linjan, yhteisöverotuksesta energiaan. Tästä syystä hallituksen olisi sitouduttava jatkossasikin siihen, ettei teollisuuden kustannuksia lisätä.
Yksinkertainen sitoumus vähentäisi päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta ja huolehtisi osaltaan, etteivät investoinnit jää suunnittelupöydälle – tai suuntaudu johonkin Suomen kilpailijamaahan. Niistä esimerkiksi Saksa osaa johdonmukaisella teollisuuspolitiikalla pitää yritysten toimintaympäristön suotuisana.
Investoinnit auttavat lisäksi turvaamaan tulevaisuuden verotuloja, jotka rahoittavat julkisia palveluja. Tuoreen selvityksen mukaan vientiteollisuus toi Suomeen verotuloja vuonna 2017 kokonaisuudessaan yli 28 miljardia euroa. Laajan, vientiteollisuuden taloudellisia vaikutuksia koskevan selvitykseen laati konsulttiyhtiö KPMG Teknologiateollisuus ry:n, Kemianteollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta.
Suhteessa Suomen kokonaisverokertymään luku muodostaa 29 prosenttia. Suhteutettuna saman sisältöiseen verokertymään, kuin mihin selvityksen taloudellisen toiminnan arviointi rajattiin, vientiteollisuuden osuus on peräti 34 prosenttia. Tällöin kokonaisverokertymästä jää huomioimatta esimerkiksi perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero sekä alkoholijuomavero.
Merkittävä verokertymä kertoo ennen kaikkea siitä, että suomalaiselle teolliselle osaamiselle riittää maailmalla kysyntää. Myös keväällä valittavan eduskunnan kannattaa pitää vientiyritysten toimintaedellytyksistä huolta.
