Torstaina 3.9. julkaistiin osia valtiovarainministeriön energiaverotyöryhmän poliittisessa ohjauksessa laadituista suosituksista. Energiaveronpalautus suositellaan poistettavaksi investointien kannalta holtittoman nopealla aikataululla ja samaan aikaan esitetään merkittäviä korotuksia lämmityspolttoaineille ja erityisesti turpeelle. Kustannusvaikutukset metsäteollisuudelle olisivat siirtymäajan lopussa yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tulisi jo toteutuneen dieselin polttoaineveron 20 miljoonan euron vuosittaisen lisäkustannuksen päälle.
– Energiaverotyöryhmän julkaisemat suositukset lisäisivät teollisuuden kustannuksia tilanteessa, jossa meillä on suuri huoli investoinneista ja pärjäämisessä kansainvälisessä kilpailussa. Teollisuuden tarvitseman sähkön hintaa laskevalle kompensaatiolle tarvitaan jatko ja sähkövero on asetettava EU:n sallimalle minimitasolle heti. Energiaveroleikkurista luopumiseen tarvitaan pitkä, yli hallituskauden kestävä siirtymäaika, jotta teollisuuden kustannusrasitetta ei nosteta liian nopeasti ja tarvittavat korvausinvestoinnit saadaan tehtyä, toteaa Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa.
Energiaverotyöryhmä suosittelee energiaturpeen veron nostamista yli kolminkertaiseksi suhteellisen lyhyessä ajassa. TEM:n tilaaman selvityksen mukaan turpeen käyttö olisi kuitenkin vähenemässä riittävällä vauhdilla ilman veronkorotuksia.
– Veronkiristykset lisäisivät entisestään riskiä jalostuskelpoisen puun ohjautumisesta polttoon, mikä olisi paitsi kansantaloudelle haitallista, myös hallitusohjelman kirjausten vastaista. Jos energiaturve ajetaan nopeasti alas ilman korvaavaa teknologiaa, jalostuskelpoista puuta voi ohjautua polttoon miljoonia kuutiometrejä. Tämä uhka tulee selkeästi esille myös TEM:n tilaamassa selvityksessä, Peisa painottaa.
Suomen on selvittävä talous- ja työllisyyskriisistä sekä samaan aikaan vähennettävä päästöjä. Metsäteollisuuden pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa edistää kaikkia näitä tavoitteita.
Vastikään valmistunut metsäteollisuuden ilmastotiekartta osoittaa, että kustannuskilpailukykyisessä toimintaympäristössä alalla on valtava potentiaali tuottaa ilmastomyönteisiä tuotteita, investoida tehtaisiin matkalla kohti fossiilivapaata tuotantoa sekä tuottaa kansantalouteen nykyistäkin enemmän arvonlisää.
Kustannuskilpailukyvystä huolehtiminen on parasta, mitä hallitus voi tehdä ilmaston, kansantalouden ja työllisyyden eteen. Energiaverotyöryhmän suositus ohjaisi metsäteollisuuden tiekartan kohti umpikujaa.
