Uutishuone

Blogit

Energiaunioni – keisarin uudet vaateet?

Puskeeko EU taas uutta pykälää silmään sääntelyrallissa, johon aiemmin luvattiin maltillisempaa vauhtia? Tämä oli ensireaktio, kun uutinen EU:n energiaunionista levisi eetteriin.

Kasvun ja työllisyyden nimissä teollisuudelle on pitkään tarjottu tukkapöllyä: yhä tiukempia rajoitteita ja kasvavia maksuja. Tätä on perusteltu ajatelmalla ”mikä ei tapa, vahvistaa”. Tähän uskovia narisevia älyköitä on olemassa.

Teollisuuden ja Suomen murheet on monesti EU:ssa sivuutettu. Analyysi on ollut synkkä: umpiossa tapahtuva lainvalmistelu on immuuni niiden osapuolten ajatuksille, joita lait koskevat. Tästä syystä yleinen käsitys EU-kuvioista on, että sitä saa mitä tulee.

Energiaunionin tapauksessa näyttää siltä, että teollisuutta pidetään taas arvossa. Junckerilla, komission keisarilla, ei ole teollisuudelle uusia vaateita. Pikemminkin vanhoja tavoitteita on puettu uusiin, paremmin teollisuutta pukeviin vaatteisiin.

Jostain on palannut usko siihen, että tulevaisuuden ihminenkin syö, juo, asuu jossain, liikkuu ympäriinsä sekä hankkii kaikenlaista sälää. Tulevaisuudessakaan ihminen ei ole pelkkä älykkäistä ratkaisuista höpöttävä mieli. Monenlaista valmistusta tarvitaan edelleen eikä ole häpeä valmistaa Euroopassa.

Suomella on teollisuusmaana paljon vahdittavaa, kun energiaunioni konkretisoituu lakialoitteiden myötä. Päästökaupan pelisääntöjen jatkuva ronkkiminen on lopetettava. Puun käytön eduista on annettava komissiolle syventäviä opintoja. Suomen oikeudesta päättää itse energialähteistään on pidettävä kiinni.

Paljon on myös Suomen omissa käsissä. Päästökaupan teollisuudelle aiheuttamia epäsuoria kustannushaittoja saa ja pitää kompensoida teollisuudelle. Niin tekee jo moni EU-valtio, jotta tuotanto ei karkaa maihin, joissa päästökauppa ei aiheuta kustannuksia. Näin toimii mm. Kreikka, joten tavallaan Suomi on mukana niissäkin talkoissa.

Lopulta kaikki kiteytyy tekoihin. Saadaanko energiakustannukset EU:ssa kilpailukykyiselle tasolle vai ei? Saako EU neuvoteltua kansainvälisesti tasapuolisen ilmastodiilin vai ei? Ottaako Suomi käyttöön päästökauppakompensaation vai ei? Se jää nähtäväksi.

Tietoa meistä

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Metsäteollisuus ry
Forestindustries

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Uutiset
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat heinä-syyskuussa puuta yksityismetsistä 5,4 miljoonaa kuutiota. Määrä oli 13 % suurempi kuin vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla.
Uutiset
Niinistöllä on vahva osaaminen erilaisista metsäluontoon, metsien käyttöön ja metsäsektorin toimintaympäristöön liittyvistä kysymyksistä sekä metsäteollisuuden puunhankinnasta.
Blogit
Eurooppa on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita: vahvempi talous, parempi turvallisuus, ilmastoneutraalius ja suurempi strateginen autonomia.
Uutiset
Tievetoomuksen avoitteena on nostaa tieverkon kunto ja riittävä rahoitus vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Blogit
Bioenergiaveron sijaan hyvää kehitystä voidaan jouduttaa sähköistämisentuella, joka on jo toimivaksi todettu lääke.
Blogit
Jos Suomi hyväksyy kilpailijamaita kalliimman logistiikan uutena normaalina, laskun maksavat lopulta vienti, investoinnit ja työpaikat.