Keväällä 1987 Suomessa jännitettiin hiihdon MM-kisojen naisten viiden kilometrin perinteisen kisaa. Tuolloin huolto toimi ja havuilla saatiin suksi luistamaan. Viime aikoina on jännitetty Suomen talouden tilannetta ja teollisuuden heikon suhdanteen väistymistä. Suomen talouden puujalka eli metsäteollisuus kisaa kovassa kansainvälisessä sarjassa, jossa voittajalle on tarjolla työpaikkoja ja vientituloja.

‍

Erityisen ikävänä paakkuna suomalaisen metsäteollisuuden ladulla nähdään aiemmalla hallituskaudella käynnistetty selvitys kiinteän biomassan verottamiseksi. Selvitys perustuu EU-komission kesällä 2021 antamaan esitykseen energiaverodirektiivin muutoksista, joka ulottaisi energiaverotuksen tiettyihin kiinteän biomassan jakeisiin.

‍

Komission alkuperäiseen ehdotukseen ei kuulu metsäteollisuudelle ja Suomen uusiutuvan energian tavoitteelle tärkeän mustalipeän verotus. Se on lisätty kansalliseen selvitykseen aivan kotikutoisena erikoisuutena. Ei myöskään ole kirkossa kuulutettu, että lähemmäs kolme vuotta neuvoteltuun direktiivin löydettäisiin EU:n jäsenmaiden yksimielisyys tai saati että se valmistuessaan enää velvoittaisi jäsenmaita bioenergian verottamiseen.

‍

Suomen kansantalouden näkökulmasta bioenergian verottaminen olisi hölmöläisen peiton jatkamista. Metsäteollisuuden siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on osaltaan tapahtunut uusiutuvaa bioenergiaa lisäämällä, aivan kuten päästökauppa ja uusiutuvan energian direktiivi ovat ohjanneet. Bioenergian verottaminen johtaisi väistämättä Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen ja verotuksella saatu tulo menetettäisiin nopeasti vientitulojen pienentyessä.

‍

On selvää, että metsäteollisuuden edustajana olen erittäin huolissani jalostuskelpoisen ainespuun ohjautumisesta energiantuotantoon. Vientiteollisuuteen asti ulottuva verottaminen ei kuitenkaan palvelisi tarkoitusta, varsinkin kun polttoon perustumattomat lämmöntuotantomuodot näyttäisivät edistyvän ja pienentävän painetta jalostuskelpoisen ainespuun poltolle. Ongelman ratkaisuksi olisikin perusteltua, että näitä vaihtoehtoisia lämmöntuotantomuotoja edistettäisiin vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentämättä.

‍

Bioenergian veron kaltaisten paakkujen sijaan metsäteollisuus kaipaisi havuja, jolloin vientiteollisuuden kilpailukykyä saataisiin parannettua. Luiston lisäämiseksi aikeet bioenergian verottamisesta tulisi haudata alkuunsa ja keskittää huomio ratkaisuihin, joilla teollisuuden kilpailukyky paranee ja investoinnit saataisiin kohdistumaan Suomeen. Suomen kansantalouden kannalta tärkeää talouskasvua kun emme mistään saa, vaan se pitää itse rakentaa.