Vuoden vaihduttua on hyvä luoda katsaus menneeseen ja ennakoida vähän tulevaisuuttakin, vaikkei sitä kuuluisaa kristallipalloa ole edelleenkään käytössä. Yksi asia on kuitenkin varma: metsäteollisuudelle vuosia ennustettua auringonlaskua ei tullutkaan, vaan pikemminkin päinvastoin.
Perinteisten metsäteollisuustuotteiden ohella kysyntää ja markkinoita on myös uusille, puukuituun pohjautuville tuotteille ja ominaisuuksille. Eikä tämä ole mitään ”musta tuntuu” -tyyppistä ajattelua, vaan tilastotietoa.
Tulli kerää kuukausittain tietoa Suomen viennistä. Kun katsoo Suomen 10 tärkeimmän vientituotteen listaa, löytyy sieltä neljä metsäteollisuuden tuotealuetta, nimittäin päällystetyt paperilaadut ja kartongit, päällystämättömät paperit ja kartongit, selluloosa sekä sahatavara. Näistä paperituotteet ovat säilyttäneet asemansa viennin kärkituotteiden joukossa jo sadan vuoden ajan. Aikamoinen saavutus nyky-Suomessa, jossa tuotteiden elinkaari voi olla lyhimmillään vain vuosineljänneksen tai muutaman vuoden mittainen.
Meillä Suomessa puun käytön lisäämiselle on erinomaiset mahdollisuudet: metsävaramme kasvavat joka vuosi selvästi enemmän kuin niitä hyödynnämme, mistä on kiittäminen vahvaa suomalaista metsäosaamista ja taitavaa metsänhoitoa. Lisäksi jatkuvasti tiukkenevat ympäristövaatimukset puoltavat puun käyttöä ja puupohjaiset tuotteet korvaavat jatkossa yhä useammin uusiutumattomista, fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Esimerkiksi rakentamisessa voidaan vähentää merkittävästi rakennusten hiilidioksidipäästöjä käyttämällä puupohjaisia rakennusmateriaaleja. Kuluttajat ovat yhä tarkempia tuotteen alkuperästä ja sen ympäristövaikutuksista. Tuote saattaa jäädä kaupan hyllylle, mikäli sen pakkausta pidetään epäekologisena. Tulevaisuuden tuotteet pakataankin entistä useammin paperiin ja kartonkiin.
Metsäteollisuus pystyy myös uusiutumaan, vaikkakin innovaatioiden muuntaminen valmiiksi tuotteiksi vaatii paljon tuotekehitystä ja aikaa. Tänä vuonna käynnistyvä UPM:n biojalostamo Lappeenrannassa on hyvä esimerkki teollisen mittakaavan innovaatiosta, jossa pystytään valmistamaan raakamäntyöljystä biodieseliä. Sen käytöllä voidaan autoilun kasvihuonekaasupäästöjä vähentää jopa 80 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Ja vaikka selluloosa on ikivanha tuote, sen uusilla käyttömuodoilla on lupaavat tulevaisuudennäkymät. Esimerkiksi Stora Enso on pitkällä mikrokuituselluun pohjautuvien sovellusten kehittämisessä. Mikrokuitusellulle ennustetaan läpimurtoa, sillä sen avulla voidaan valmistaa entistä pienemmällä raaka-ainemäärällä nykyistä lujempia ja kevyempiä tuotteita. Nämä vain muutamia esimerkkejä mainitakseni alan auringonnoususta.
Menestys ei kuitenkaan synny itsestään, vaan tarvitaan paljon osaamista, kovaa työtä ja suotuisat toimintaedellytykset, jotta metsien vihreä kulta muuttuu kuluttajille kelpaaviksi tuotteiksi. Kahteen ensimmäiseen teollisuus voi itse vaikuttaa, mutta viimeksi mainittu on paljolti kotimaisten ja EU-päättäjien käsissä. Toivotaan, että alkanut vuosi tuo tullessaan viisaita päätöksiä, joilla metsien käyttöä voidaan edelleen lisätä. Suomalainen hyvinvointi nojaa vahvasti puujalkoihin.
