Vientiliittojen teettämä selvitys ammatillisen koulutuksen uudistuksesta osoitti, että uudistus on tuonut toivottuja parannuksia, kuten lisännyt koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Vielä tarvitaan lisäpanoksia erityisesti oppilaan ohjaukseen, jotta hakijat ohjautuvat mielekkäille aloille. Hakeutumista motoriikkaa vaativille aloille tukisivat myös soveltuvuustestit, jotka voisivat nostaa koulutuksen laatua, vetovoimaa ja opiskelijoiden työllistymistä.

Koulutuksen työelämälähtöisyys parantunut

Ammatillisen koulutuksen uudistus on parantanut opiskelijoiden työllistymistä sekä yritysten ja oppilaitosten työelämäyhteistyötä, kuten reformin tavoitteena on ollut. Lyhyitä oppisopimuksia on alettu tarjota, mutta niitä voisi hyödyntää enemmänkin. Erityisesti silloin, kun on tarve osaamisen päivittämiselle kokonaisen tutkinnon sijaan.

Oppisopimus on jo nyt keskeinen tapa löytää uutta työvoimaa metsäteollisuuteen: se on käytössä kaikissa suurissa metsäteollisuuden yrityksissä. Henkilöstömäärällä mitattuna siis 80% koko alasta käyttää oppisopimusta! Se on paljon, kun keskustellaan esimerkiksi yritysten vastuusta osaamisen kehittämisessä ja jatkuvassa oppimisesta. Tämä on vain yksi esimerkki niistä moninaisista tavoista, joilla metsäteollisuudessa panostetaan osaamiseen.

On myös hienoa, että oppilaitokset kartoittavat alueellisesti yritysten tarpeita. Tämä työ on aivan keskiössä, jotta osaavan työvoiman saatavuuteen voidaan vastata! Työtä kannattaa jatkaa ja syventää vielä entisestään, sillä alueellisia eroja oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä on.

Oikein kohdennettu rahoitus turvaa työelämälähtöisen koulutuksen jatkumisen

Oppilaitokset ovat selvityksen mukaan huolissaan resurssien riittävyydestä. Jaan huolen ja ihmettelenkin, miksi tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen saama rahoitus ei vastaa alan todellisia kustannuksia. Eri alat on jaettu opetus- ja kulttuuriministeriössä eri kustannuskoreihin sen mukaan, mitkä niiden todelliset kustannukset ovat. Tai näin pitäisi olla, mutta tekniikan alalla tämä rahanjakoperiaate ei ole toteutunut.

Tutkimus osoitti, että oppilaitokset tarjoavat ammatti- ja erikoisammattitutkintoja perustutkintojen ohessa, vaikka rahoitusmalli ei kannustakaan niiden tarjoamiseen. Nämä koulutusmuodot ovat tärkeitä yrityksille, kun syvennetään henkilöstön osaamista ja käytetään oppisopimusta. On tärkeää, että oppilaitokset tarjoavat niitä työelämän tarpeeseen. Rahoitusta tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti, jotta oppilaitokset eivät jatkossa ajaudu siihen, että työelämälle keskeisiä tutkintorakenteita alettaisiin karsia.

Rahoitusta tulisi myös suunnata työelämän kaltaisiin oppimisympäristöihin sekä opintojen ohjaukseen, jotta yhä harvempi keskeyttää ja opiskelijat sitoutuvat opintoihin. Työpaikanomaisissa oppimisympäristöissä opiskelija pääsee harjoittelemaan ennen työpaikkaan menoa. Tämä mahdollistaa hyvän perusosaamisen, jota pääsee sitten oikeissa työympäristöissä syventämään.

Perustaidot pitää opettaa koulussa

Vientiliittojen selvitys osoittaa, että työelämässä tapahtuvan oppimisen määrää ei voi kasvattaa nykyisestä merkittävästi, jotta opiskelijoiden yksilöllisesti riittävät perustaidot voidaan taata. Työelämässä opiskelua on jo lisätty ja nyt tulee huolehtia perustaidoista. Vientiliitoille yksi perustaidoista on matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, jota tarvitaan useimmissa työtehtävissä teollisuudessa. Sen osaamisen taso on laskenut PISA-tulosten mukaan - toimia matemaattisluonnontieteellisen osaamisen tason nostamiseksi tarvitaan!

Soveltuvuustestit voisivat lisätä vetovoimaa ja parantaisivat resurssien käyttöä

Koulutukseen pääsy vaikuttaa sen laatuun ja sitä kautta vetovoimaan. Minusta vihdoin pitäisi aloittaa soveltavuustestit myös motoriikkaa vaativilla aloilla, kuten metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa. Näin opintoihin valikoituisivat henkilöt, joilla on edellytykset pärjätä koulutuksessa ja myöhemmin työllistyä. Ei ole yksilön kannalta mielekästä opiskella alalla, jonne ei ole edellytyksiä työllistyä. Yhteiskunnan kannalta ei myöskään ole taloudellisesti kestävää kouluttaa yhdessä kalleimmassa koulutusalassa henkilöitä, jotka eivät työllisty alalle. Jokaiselle löytyy varmasti sopiva ala, kun ohjaus ja valikointi pelaa!

Taustatietoa Ammatillisen koulutuksen uudistus teollisuuden kilpailukyvyn vahvistajana -selvityksestä:

Metsäteollisuus ry selvitti yhdessä muiden vientiliittojen kanssa, miten edellisen hallituksen toteuttama ammatillisen koulutuksen uudistus toimii kilpailukyvyn vahvistajina. Vientiteollisuuden selvityksessä paneuduttiin oppilaitosten näkemyksiin siitä, miten oppilaitokset ja yritykset pystyvät yhteistyössä vastaamaan metsäteollisuuden, kemianteollisuuden ja teknologiateollisuuden osaamistarpeisiin.

Selvityksen toteutti Owal Group Oy touko- ja marraskuussa 2019. 36:delle vientialojen ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tehtiin sähköinen kysely, johon näistä vastasi 32. Lisäksi tehtiin 15 haastattelua 31 henkilölle.

Tutustu selvitykseen: Ammatillisen koulutuksen uudistus teollisuuden kilpailukyvyn vahvistajana