Takaisin

Osaavaa työvoimaa tarvitaan metsäteollisuudessa myös tulevaisuudessa

Metsäteollisuus on hyvässä vireessä. Alalla investoidaan sekä luodaan uutta, ja esimerkiksi sellu ja kartonki käyvät kaupaksi maailmalla. Työ tarvitsee tekijänsä, siksi osaavan työvoiman riittävyydestä on huolehdittava.

Työelämä on muutoksessa. Esimerkiksi digitalisaatio muuttaa työn luonnetta ja osaamistarpeita. Tulevaisuuden työelämässä vaadittavaa osaamista tulee ennakoida, ja sen perusteella vaikuttaa tutkintojen sisältöihin ja niiden kehittämiseen.

Työväestö ikääntyy, ja eri alat kilpailevat nuorista, pienenevistä ikäluokista. Jakamalla ajanmukaista tietoa ja kertomalla mm. alan työllisyysnäkymistä, uudistumisesta, kestävyydestä ja vastuullisuudesta metsäteollisuus lisää vetovoimaansa. Viestin eteenpäin viemiseksi on tärkeää osallistua nuorten ja opettajien foorumeille, kuten messuille ja erilaisiin tapahtumiin ja näkyä sosiaalisessa mediassa. Metsäteollisuuden valtakunnallisella koulukampanjalla tavoitetaan kymmeniä tuhansia 9.-luokkalaisia vuosittain ja lisätään heidän tuntemustaan metsäteollisuudesta.

Ammatillista koulutusta uudistetaan työelämän tarpeisiin

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena toteutettava ammatillisen koulutuksen uudistus astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Reformissa uudistetaan koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkinto- ja järjestäjärakenne sekä koulutuksen toteuttamismuotoja. Osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja henkilökohtaiset opintopolut ovat reformin keskiössä. Uudistuksen tarkoitus on vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä, kehittää koulutusta joustavammaksi sekä tuottaa osaajia työmarkkinoille.

Koulutuksen päällekkäisyyksiä ja raja-aitoja poistetaan. Uudistustyössä on kansallisella koordinaatiolla pidettävä huoli riittävän koulutuksen säilymisestä. Opetushallituksen alaisuuteen perustetaankin Metsäteollisuus ry:n ja muiden vientiliittojen aloitteesta vientiteollisuuden ammatillisen koulutuksen kehittämistyöryhmä. Ennen ammatillisen koulutuksen uudistuksen voimaanastumista koulutukseen kohdistuu ja realisoituu säästöjä. Kehittämistyöryhmän avulla pyritään säästöistä huolimatta varmistamaan koko vientiteollisuuden alojen koulutuspaikkojen määrä ja laatu kansallisesti.

Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista on lisättävä ja monipuolistettava

Hallitusohjelmassa on linjattu, että ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä pyritään kehittämään laajennetun työssäoppimisen tapoja. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tulee lisätä ja monipuolistaa yhteistyössä työelämän kanssa. Nykyistä oppisopimusjärjestelmää pyritään kehittämään niin, että se on joustavampi ja mahdollistaa henkilökohtaiset opintopolut. Työantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa tulee keventää.

Metsäteollisuudessa oppisopimuskoulutus on yleisimmin käytössä ammatillisen peruskoulutuksen jälkeisenä koulutusmuotona. Opiskelija ja työnantaja solmivat oppisopimuksen, jonka mukaan opiskelijalle maksetaan palkkaa työssäoppimisen ajalta. Palkka määräytyy alan työehtisopimuksen mukaan. Ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset vastaavat muusta, käytännössä tietopuolisesta, koulutuksesta. Oppilaitoskoulutuksen perusrahoitus tulee valtion budjetista. Yritykset voivat saada erilaisia tukia koulutuksen järjestämiseen.

Oppisopimuskoulutuksen rinnalle on kehitteillä ei-työsuhteinen työssä oppimisen malli, koulutussopimus. Mallin valmistelun lähtökohtana on, että se kattaisi kaikki palkattomat työssä oppimisen muodot ja soveltuisi kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Sen tulisi palvella monipuolisesti myös maahanmuuttajien koulutusta. Koulutussopimuksen tulisi toimia myös oppisopimuksen ennakkojaksona, jolloin ei-työsuhteinen koulutus ja työsuhteinen oppisopimus nivoutuisivat jouhevasti yhteen. Koulutussopimus edistäisi joustavasti työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja tutkinnon suorittamista käytännönläheisesti.

Profiloitumalla vahvempaa korkeakoulutusta

Keskittymällä omiin osaamisalueisiinsa korkeakoulut tuottavat laadukkaampaa koulutusta ja tutkimusta sekä vahvistavat vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Profiloitumisen lähtökohta ei saa olla määrällinen eli määritelmä siitä, kuinka monta korkeakoulua Suomeen tarvitaan. Sen toteutuksessa tulee kriteereinä olla laadukas opetus ja tutkimus, hyvä yhteistyö työelämän kanssa sekä kansainvälistyminen. Tutkimustoiminta sekä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen tuottavat innovaatioita, joista syntyy uutta liiketoimintaa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön edistäminen on resurssien järkevää käyttöä. Tavoitteena ei kuitenkaan tule olla erilaisten tutkintojen yhtenäistäminen: metsäteollisuus tarvitsee niin yliopistojen tarjoamaa (huippu)tutkimusta kuin ammattikorkeakoulupohjaista, työelämälähtöistä koulutusta. Yhteistyön lisäämisessä tulee keskittyä siihen, että eri oppilaitoksissa suoritettuja koulutuksen osia voi hyödyntää eri tutkinnoissa riippumatta siitä, missä opiskelu on suoritettu. Tämä karsii päällekkäisiä opintoja ja nopeuttaa valmistumista.

Yhteistyöllä lisää vaikuttavuutta

Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi tulee metsäteollisuuden vaikuttaa entistä vahvemmin valtakunnallisella tasolla koulutuspoliittisiin linjauksiin, koulutuksen resursseihin ja niiden kohdentamiseen. Metsäteollisuus tekee tiivistä yhteistyötä muiden vientiliittojen kanssa yhteisten koulutuspoliittisten edunvalvontatavoitteiden saavuttamiseksi.

Metsäteollisuus ry on yhdessä alan keskeisten toimijoiden kanssa käynnistänyt Metsäkoulutus ry:n toiminnan. Metsäkoulutus ry saattaa sekä metsäalan koulutuksen järjestäjät että työnantajat saman pöydän ääreen vahvistamaan yhteistyötä ja varmistamaan puuhun perustuvan biotalouden kasvua. Yhdistyksen tarkoitus on vaikuttaa koulutuksen järjestäjien, työpaikkoja tarjoavien yritysten, työntekijäedustajien ja opiskelijoiden yhteisellä äänellä metsäalan koulutuksen kehittämiseen kokonaisuutena. Yhteistyötä tulee vahvistaa, jotta koulutusta saadaan kehitettyä työelämän tarpeista lähtien. Myös koulutuksen järjestäjien välinen ja koulutussektorit ylittävä yhteistyö on tärkeää joustavampien ja tehokkaampien koulutuspolkujen aikaansaamiseksi.