Koronaviruspandemian aiheuttama talouden nopea pysähdys antaa aihetta arvioida yhteistoimintalain uudistustarpeita uudesta näkökulmasta.

Yhteistoimintalain tulee mahdollistaa reagointi talouden nopeisiin shokkeihin. Tänä keväänä maan hallitus joutui pikavalmistelulla muuttamaan yhteistoimintalakia määräaikaisesti, koska laki olisi edellyttänyt yrityksiltä usean viikon neuvotteluita lomautustarpeista yrityksen toiminnan pysähtyessä kuin seinään.

Yrityksillä tulee olla viruspandemian jälkeenkin valmius kohdata erilaisia taloudellisia shokkeja. Yritykset kohtaavat virusepidemioista riippumattakin yritys- ja toimialakohtaisia äkillisiä muutostilanteita esimerkiksi markkinoiden murroksen, viranomais- ja tullimääräysten sekä valtioiden välisen kauppapolitiikan takia.

Palkansaajajärjestöt ovat vaatineet henkilöstön edustajille enemmän vaikutusmahdollisuuksia yrityksen muutostilanteissa. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin tutkimukset kuitenkin osoittavat, että Suomessa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työssä ovat EU:n huipputasolla (Eurofound 2013), henkilöstöllä on runsaasti erilaisia vaikuttamisen kanavia ja työnantajat suhtautuvat positiivisesti työntekijöiden suorien vaikutusmahdollisuuksien käyttöön työpaikalla (Eurofound 2015).

Yhteistoimintalaissa korostuu tarkkojen menettelymääräysten noudattaminen ankarien sanktioiden uhalla. Kokemus vaikutusmahdollisuuksien puutteesta voikin syntyä siitä, että sanktioiden uhatessa yt-neuvotteluissa ei usein päästä keskustelemaan aidoista yrityksen tilanteesta.

Nykyinen yhteistoimintalaki on vain 13 vuotta vanha, mutta on silti osoittautunut toimimattomaksi ja vanhentuneeksi. Yhteistoimintalain uudistuksissa tulisi pyrkiä riittäviin työpaikkakohtaisiin joustoihin, jotta ei jouduta samanlaisiin hätäratkaisuihin kuin tänä keväänä.