Maailmanpoliittinen tilanne muuttui äkillisesti 24.2.2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Hyökkäyksen seurauksena länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet ja Venäjän vastatoimet johtivat siihen, että metsäteollisuuden puuntuonti Venäjältä loppuu.
Länsimaat vastasivat Venäjän sotilaalliseen aggressioon taloudellisilla henkilö- ja sektoripakotteilla, jotka eivät kuitenkaan suoraan kohdistuneet metsäteollisuuteen. Ensimmäiset suoraan metsäteollisuuteen kohdistuneet pakotteet suuntautuivat Valko-Venäjään, kun EU kielsi valkovenäläisen puun maahantuonnin, kaupankäynnin ja kuljettamisen alueellaan.
Venäjän länsimaihin kohdistamat vastatoimet rajoittivat alkuvaiheessa valuuttaliikennettä, ulkomaisia lainoja ja niihin kohdistuvia maksuja, ulkomaisten yritysten toimintaedellytyksiä sekä tuotteiden ja raaka-aineiden tuontia ja vientiä. Varsinaiset metsäteollisuuteen ja erityisesti puuntuontiin kohdistuvat rajoitukset Venäjä otti käyttöön maaliskuun alussa, kun se kielsi havu- ja lehtipuuhakkeen sekä lastujen, pyöreän puun ja vaneriviilujen maastaviennin ”epäystävällisiin valtioihin” tämän vuoden loppuun saakka. Yhdessä Venäjän jo aiemmin käyttöön ottamien pyöreän havupuun ja arvokkaan lehtipuun vientirajoitusten sekä raakapuun vientiin käytettävien rajanylityspaikkojen määrän vähentämisen kanssa nämä viimeistään lopettivat metsäteollisuuden puuntuonnin Venäjältä. Epäystävällisiin valtioihin kuuluvat Suomen lisäksi kaikki muut EU-maat, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ukraina ja joukko muita maita.
Pääosa suomalaisista metsäteollisuusyrityksistä oli kuitenkin jo ennen vientikiellon voimaantuloa ilmoittanut luopuvansa puun tuonnista Venäjältä sekä vetäytyvänsä maasta. Tämän lisäksi kansainväliset sertifiointijärjestöt, PEFC ja FSC, olivat ehtineet joko luokitella venäläisen ja valkovenäläisen puun ja puuperäisen materiaalin konfliktipuuksi ja kieltää sen vastaanottamisen määräajaksi tai päättäneet keskeyttää puumateriaalin kaupankäyntiin oikeuttavat sertifikaatit Venäjällä ja Valko-Venäjällä sekä estää kontrolloidun puun hankinnan kyseisistä maista Ukrainaan kohdistuvan sotilaallisen toiminnan päättymiseen saakka.
Suomeen tuotiin vuonna 2021 puuraaka-ainetta Venäjältä 9,3 milj. m3, mikä oli noin 10 prosenttia Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden koko raaka-ainekäytöstä. Tärkeimmät puutavaralajit olivat koivukuitu ja havuhake, joiden osuus tuonnista oli 75 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-helmikuun aikana suuntaa antava tuonti Venäjältä oli noin 770 000 m3.
Puuttuvalle tuontimäärälle ja erityisesti koivukuidulle on nyt löydettävä korvaava lähde. Metsäyhtiöt ovat jo kääntäneet katseensa kotimaan ensiharvennuksiin ja lähialueen maihin. Nyt olisikin otollinen ajankohta metsänomistajien hoitaa ensiharvennukset kuntoon ja vahvistaa nuorten metsien kasvuedellytyksiä tulevaisuuden tukkileimikoiksi. Vientikiellon sijaiskärsijöiksi erityisesti Luoteis-Venäjällä joutunevat tavalliset venäläiset, paikalliset metsäteollisuusyritykset ja puun viejät, joiden taloutta puunvienti tähän asti on tukenut. Maan tavoite metsäteollisuuden jalostusasteen kohottamisesta läntisten investointien tukemana on todennäköisesti myös kokenut pitkäaikaisen kolauksen.
