Sillä miten pakkaamme ja mihin pakkaamme on iso merkitys paitsi pakattavalle tuotteelle itselleen myös kuluttajalle ja ympäristölle. Kulutuksen kasvaessa tiedostavien päätösten ja kestävämpien ratkaisujen merkitys korostuu.

‍

Pakkauksista ei puhuta turhaan – maksimoidaanhan niillä tuotteista saatavat hyödyt. Pakkauksilla suojataan tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta. Niillä helpotetaan tuotteen käsittelyä jakeluketjussa ja kuluttajan käsissä. Lisäksi pakkauksilla kerrotaan pakatusta tuotteesta ja sen käytöstä. Eikä unohdeta pakkauksen roolia brändiarvon rakentajana.

‍

Väestönkasvun ja elintapojemme seurauksena pakkausten tarve jatkaa kasvuaan. Kulutuksen kasvu korostaa tiedostavien päätösten ja kestävämpien ratkaisujen merkitystä. Tähän uusiutuvat puupohjaiset pakkaukset kuten nestekartonkipakkaus, verkkokaupan aaltopahvipakkaus tai muotoon puristettava kuituvalos tarjoavat ratkaisun.

‍

Pakkausten ympäristövaikutukset voidaan minimoida huomioimalla tuotteen ja pakkauksen elinkaari- sekä kiertotalousnäkökulma. Arvioiden mukaan jopa 80 % tuotteiden ympäristövaikutuksista ratkaistaan suunnitteluvaiheessa. Ei siis liene yllättävää, että myös EU:ssa on annettu paljon huomiota pakkauksille. Keväällä julkaistava Kestävien tuotteiden ekosuunnittuasetus (ESPR) korostaa tuotesuunnittelun roolia ja asettaa kestävyysvaatimuksia EU:ssa myytäville tuotteille. Asetus alleviivaa uusiutuvia materiaalivalintoja ja kierrätettävyyttä hiili- ja ympäristöjalanjäljen rinnalla. Myös tekeillä oleva Pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) asettaa tarkkoja vaateita erilaisille pakkausmateriaaleille ja -tyypeille erilaisissa käyttökohteissa.

‍

Kasvavien vaatimusten keskellä on pidettävä huolta siitä, että yrityksiä kannustetaan ja autetaan panostamaan tuoteviestintään ja elinkaariarviointien tekoon.

‍

On tärkeää, että uusiutuvien materiaalien käytöstä ja niiden kestävyydestä tarjotaan kuluttajille ja asiakkaille oikeaa tietoa kestävien valintojen pohjaksi. EU:ssa tekeillä oleva Viherväitedirektiivi (Green Claims) edellyttää tieteellistä dataa yritysten ympäristöväitteiden pohjaksi ja vaatii väittämien ennakollista todentamista. ESPR:n myötä tuleva digitaalinen tuotepassi tarjoaa onnistuessaan kuluttajille helpon tavan tarkastella tuotteen kestävyystietoja esimerkiksi QR-koodin kautta. PPWR:n puitteissa suunnitellut velvoittavat piktogrammit puolestaan auttavat kuluttajia kierrättämään pakkaukset kestävästi.

‍

Kasvavien vaatimusten keskellä on pidettävä huolta siitä, että yrityksiä kannustetaan ja autetaan panostamaan tuoteviestintään ja elinkaariarviointien tekoon. Tärkeintä on pitää viestit selkeänä seikkaperäisemmistä informaatiovelvoitteista huolimatta. Kun pakkauksen rooli huomioidaan tuotesuunnittelusta lähtien ja pakkaus suunnitellaan kiertotalousperiaatteiden mukaisesti, varmistetaan paras ratkaisu niin käytettävyyden, taloudellisuuden, toimivuuden kuin ympäristön suhteen. Olen varma, että myös kuluttaja haluaisi tietää tästä.