Hallitus päätti budjettiriihessään, että se kompensoi rikkidirektiivin vientiteollisuudelle aiheuttamia satojen miljoonien vuotuisia lisäkustannuksia aluksi vain laivojen rikkipesuri-investointeja tukemalla. Hallituksen on nopeasti valmisteltava laajempi toimenpidekokonaisuus, sillä vallitseva epävarmuus uhkaa hyydyttää teollisuuden investoinnit Suomeen.

Pelkästään metsäteollisuuden kuljetuskustannukset nousevat rikkidirektiivin vuoksi vuodesta 2015 alkaen 200 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli kustannuksia ei pystytä alentamaan, ei Suomesta enää tuolloin kuljeteta paperia entisessä laajuudessa Itämerta pitkin. Tuotantoa siirtyy kustannustehokkaampiin maihin, sinne, missä asiakkaatkin ovat eli Keski-Eurooppaan.

Lievää apua toki saadaan tuettavista laivojen rikkipesureista sekä nesteytetyn maakaasun käytöstä. Tosin ne saadaan laivoihin laajaan käyttöön vasta vuosien päästä. Käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jää vähärikkisemmän, 30 – 50 prosenttia kalliimman polttoaineen käyttö ja sen saatavuus on vielä täysin epävarmaa. Rikkidirektiivi vaarantaa vakavasti koko suomalaisen vientiteollisuuden.

Jos hallitus ei pysty viimeistään ensi kevään kehysriihessä päättämään laajemmasta toimenpidekokonaisuudesta, hyytyvät myös investoinnit jo ennen rikkidirektiivin voimaan astumista. Suomeen ei uskalleta investoida, sillä tulevaisuus on täysin hämärän peitossa. On välttämätöntä ymmärtää, että huomispäivän investoinnit ja irtisanomiset ovat seurausta tämän päivän päätöksistä tai päättämättä jättämisistä. Nyt tarvitaan päätöksiä.

Rikkidirektiivin mahdollistama, vientiteollisuudelle kohdistuva valtiontuki on selvitettävä EU:ssa perusteellisesti ja hyödynnettävä Suomessa täysimääräisesti. Lisäksi väylämaksuista tulee luopua ja dieselveron palautusjärjestelmä on otettava käyttöön mahdollisimman nopeasti. Jos Suomi on aktiivinen, se voi myös hyödyntää EU:n päästökauppadirektiivin mahdollistamaa valtiontukea vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Tilannetta voidaan parantaa hieman verotuksen keinoin. Energiavaltaisen teollisuuden energiaverotusta kohtuullistettiin vuoden 2012 alussa, mutta energiaverotusta on edelleen laskettava EU:n sallimalle minimitasolle hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Päästöttömälle energiantuotannolle vuodesta 2014 alkaen kaavailtu windfall-vero heikentäisi entisestään suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Päätös sen käyttöönotosta on peruttava.

Ilman rikkidirektiiviäkin kauppa- ja vaihtotaseemme ovat jo nyt negatiivisia ja hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan joka päivä velaksi. Jos Suomi haluaa säilyttää vientivetoisen taloutensa tuoman kasvun ja taata kansalaistensa hyvinvoinnin, on välttämättömät päätökset tehtävä nopeasti.