EU vastaa geopoliittiseen murrokseen vapaakauppasopimuksilla
Vuoden 2026 alku on ollut poikkeuksellisen vilkas kansainvälisen kaupan näkökulmasta katsottuna. Pitkään neuvoteltu EU–Mercosur -vapaakauppasopimus eteni vihdoin allekirjoitusvaiheeseen, ja sen rinnalla myös EU–Intia -sopimus saatiin maaliin. Molemmat sopimukset pyrkivät vastaamaan geopoliittisen toimintaympäristön muutokseen tilanteessa, jossa Eurooppa pyrkii yhä aktiivisesti vähentämään taloudellisia riippuvuuksia ja rakentamaan kestäviä kauppasuhteita ja uusia kumppanuuksia.
Mercosur-sopimus: vuosikymmenten neuvottelujen läpimurto
EU:n jäsenmaiden määräenemmistö hyväksyi tammikuun alussa Mercosur-sopimuksen allekirjoitettavaksi, vaikka osa maista – kuten Ranska, Puola ja Itävalta – esitti edelleen voimakkaita vastalauseita.
Sopimuksen merkitys on huomattava: voimaan astuessaan se luo 700 miljoonan kuluttajan vapaakauppa-alueen ja vahvistaa sääntöpohjaista maailmankauppaa aikana, jolloin protektionismi kasvaa ja suurvaltapolitiikka heilahtelee. Mercosur-alue, erityisesti maailman 9. suurin talous Brasilia, on nopeasti kasvava markkina, jonka kauppasuhteissa Kiina on kirinyt EU:n ohi. Uusi sopimus pyrkii korjaamaan myös tätä kehitystä.
Tullien asteittainen poistaminen avaa ovia teollisuudelle
EU vapauttaa 92 % tavarakaupasta 10 vuoden kuluessa, kun taas Mercosur poistaa tulleja 91 %:lta tullinimikkeistä 15 vuoden aikana. Vaikka herkissä maataloustuotteissa tullikiintiöt säilyvät, teollisuustuotteissa avautuminen on laajaa.
Metsäteollisuudelle selkeä hyöty
Sopimus vaikuttaa EU:n metsäteollisuustuotteiden vientiin seuraavasti:
- Sellun tullit (7–16 %) poistuvat heti.
- Paperin ja kartongin tullit (12–16 %) poistuvat asteittain 10 vuodessa.
- Lisäksi sopimus vähentää ei tariffimaisia esteitä, kuten teknisten standardien aiheuttamaa byrokratiaa.
Tullien poistaminen voi tarjota mahdollisuuden kasvattaa metsäteollisuuden vientiä alueella, jonka osuus viennin kokonaisarvosta on viime vuosina ollut noin kolme prosenttia.
Parlamentin käsittely jarruttaa aikataulua
Sopimuksen allekirjoituksesta huolimatta Euroopan parlamentti päätti niukalla enemmistöllä pyytää unionin tuomioistuimelta lausuntoa sopimuksen perussopimuskelpoisuudesta. Tämä voi viivästyttää sopimuksen lopullista voimaantuloa, vaikka Komissiolla on mahdollisuus ottaa sopimus käyttöön.
EU–Intia-sopimus: rinnakkaiset haasteet ja mahdollisuudet
EU ja Intia ovat myös päättäneet neuvottelut vapaakauppasopimuksesta, jota on luonnehdittu “kaikkien sopimusten äidiksi”. Määritelmä ei ole liioittelua: sopimuksen myötä syntyy maailman suurin vapaakauppa-alue, joka kattaa noin kahden miljardin ihmisen markkinat ja melkein neljänneksen koko maailman BKT:stä.
Intia on ollut jo vuosia yksi nopeimmin kasvavista suurista markkinoista, mutta samalla tunnettu korkeista tulleistaan ja monimutkaisista tuontisäännöistään. Sopimuksen myötä EU:n tavaraviennin Intiaan odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2032 mennessä. Tuontitullit poistuvat tai alenevat yli 96 %:sta EU:n viennistä ja eurooppalaisten vientitahojen arvioidaan säästävän noin 4 miljardia euroa vuodessa pelkästään tullikustannuksissa.
Vaikutus metsäteollisuudelle
Intia on perinteisesti soveltanut metsäteollisuuden tuontiin korkeita tullitasoja. Kemiallisten metsäteollisuuden tuotteiden tuontitullit Intiassa vaihtelevat 5,5 ja 11 prosentin välillä. Sopimus poistaa tullit kokonaan sellu-, paperi-, kartonki- ja painotuotteilta (CN 47, 48 ja 49) 7–10 vuoden aikajänteellä. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteissa (CN 44) Intia soveltaa tällä hetkellä noin 10 prosentin tullitasoa. Valtaosa tuotteista vapautuu tulleista sopimuksen astuessa voimaan ja osa asteittain 5–7 vuoden aikana.
Metsäteollisuuden vienti Intiaan on ollut alle yhden prosentin viennin kokonaisarvosta viimeisten 20 vuoden aikana.
Kohti uutta kauppapolitiikkaa
Nämä kaksi laajaa sopimusta ovat merkittävä osa EU:n vastausta globaaliin kilpailuun – erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Vaikka viime hetken oikeudelliset sekä hallinnolliset prosessit hidastavat etenemistä, suunta on selvä: EU hakee aktiivisesti uusia markkinoita, toimitusketjujen turvaa ja taloudellista vaikutusvaltaa.
