Tuore raportti luo varsin synkän kokonaiskuvan maamme raskaan liikenteen tulevaisuudesta. Suomen ennestäänkin pitkä logistinen takamatka uhkaa kasvaa tieverkon rapautuessa. Oleellista olisi kääntää tiestön korjausvelan suunta ja tehdä ratkaisut, jotka turvaavat vähäliikenteisten teiden kunnossapidon ja mahdollistavat aiempaa raskaampien kuljetusten hyödyntämisen.

Logistiikka on tärkeä teollisuuden tuotannontekijä ja keskeinen osa maamme kilpailukykyä. Raskaan liikenteen merkitys Suomen yhteiskunnan toimivuudelle on kriittinen nyt ja tulevaisuudessa. Vastajulkaistu ”Suomen raskaan liikenteen kokonaiskuva ja tulevaisuus” -raportti kuvaa laajasti logistiikka- ja kuljetusalan näkemyksiä. Raportti tarkastelee alan nykytilaa, merkitystä ja tulevaisuuden kehityssuuntia: miten raskas liikenne vaikuttaa talouteen, kilpailukykyyn ja toimintavarmuuteen ja miten kuljetamme vuonna 2040? 

Vientiteollisuuden kilpailukyky uhkaa romuttua tiestön mukana

Suomen BKT:sta neljäsosa eli 72 miljardia euroa on tavaravientiä. 80 % kaikesta satamien ja sisämaan välisistä kuljetuksista tapahtuu raskaalla liikenteellä. Teollisuus, kauppa, rakentaminen ja alkutuotanto ovat valtaosin riippuvaisia raskaasta liikenteestä. Suomen sisällä maitse kuljetetuista tonneista jopa 90 % kulkee maanteitse.

– Metsäteollisuus käyttää suomalaista liikenneverkkoa kaikkialla, aina pienemmistä metsäteistä valtateille. Tunnemme maamme valtaväylät ja kärrypolut, ja tiedämme, että etenkin vähäliikenteisten teiden kunto on huolestuttavan heikko, Metsäteollisuus ry:n logistiikka-asioista vastaava johtaja Ville Hulkkonen sanoo.

– Vientiteollisuuden kilpailukyky uhkaa romuttua raskaan liikenteen tiestön mukana, sillä huonokuntoisten teiden määrän arvioidaan nykyrahoitustasolla kasvavan. Teiden huonosta kunnosta aiheutuu tulevina vuosina yli miljardin euron lisäkustannus kuljetusyrityksille, Hulkkonen jatkaa.

Suomi polarisoituu maantieteellisesti, kuljetusten on toimittava

Kuljetus- ja logistiikka-alan ajatuksia kokoava raportti kuvaa kehitystä, jossa Suomi polarisoituu maantieteellisesti. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, mutta raaka-aineet ja teollinen tuotanto sijaitsevat edelleen eri puolilla maata. Suomessa olisikin tunnistettava suurten kehityskulkujen vaikutukset ja tehtävä väyläverkostoon liittyvät kehitystoimet ennakoivasti – tämä johtaisi pitkällä aikavälillä kilpailukykyisempään Suomeen. 

– Raskaan liikenteen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ilman sitä Suomi pysähtyy. Olisi tärkeää, että kaikki päättäjämme ymmärtäisivät raskaan liikenteen elintärkeän roolin yhteiskunnassa. Nyt olisi aika tehdä päätöksiä toimista tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi, Hulkkonen jatkaa.

Ratkaisuja on, eivätkä kaikki ole kalliita

Hulkkonen muistuttaa, että hankalassakin tilanteessa ratkaisuja on. Raportin mukaan huonokuntoisten teiden korjaaminen parantaa suoraan kuljetusten polttoainetehokkuutta tuoden siten myös päästövähennyksiä. Lisäksi esimerkiksi vähäliikenteisen tieverkon ennakoivalla kunnossapidolla voidaan saavuttaa sekä kustannussäästöjä että pidentää teiden elinikää. Myös suurten HCT-yhdistelmien kehittäminen tarjoaa myönteisiä mahdollisuuksia. Viime vuosina kuljetusyritykset ovat parantaneet kuljetustalouttaan kasvattamalla raskaan kaluston mittoja ja massoja. Tämä on luonut kilpailuetua Suomelle ja vähentänyt päästöjä.

 – Suomi ja Ruotsi ovat olleet omassa luokassaan EU:ssa raskaiden ja pitkien yhdistelmien käytössä. HCT vaatii edelleenkin tutkimusta, miten voidaan vahvistaa hyötyjä ja supistaa haittoja, Hulkkonen muistuttaa.

”Suomen raskaan liikenteen kokonaiskuva ja tulevaisuus” -raportin ovat teettäneet INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Tieyhdistys ry sekä Destia Oy.

Raportti on ladattavissa tämän sivun yläreunasta.

Lisätietoja:

Ville Hulkkonen
Johtaja, logistiikka, ympäristö, energia
p. 0440 777 226
ville.hulkkonen@forestindustries.fi